Moottorikorvien pikkujoulut ja some-äksönit

Pikkujoulut 2018:

Moottorikorvien perinteiset pikkujoulut järjestettiin tänä vuonna Helsingin Kuuloyhdistyksen Helkan tuvalla 17. marraskuuta. Paikalle oli saapunut Mitä? - kansaa yli 55 korvan verran! Meillä oli niin mukavaa, sillä ohjelmatoimistomme oli järjestänyt perinteisten leikkien lisäksi improvisaatiomuunnelman Joulupukki ja Noitarumpu piirretystä. Tietenkin iltaan mahtui yhteinen ruokailu ja kivaa yhdessäoloa! Täällä blogin puolella onkin ollut pidempää hiljaista, kun olemme kertoneet tapahtumista muualla somessa, kuten Facebookissa, sekä Instagramissa. Jos et ole vielä ottanut some-tilejä seurantaan, niin nyt on aika käydä nekin ottamassa haltuun!

Kirjoittajia etsitään:

Etsimme myös halukkaita nuoria kynäilemään tänne blogiin! Jos tuntuu, että haluasit kirjoitella huonokuuloisuuteen liittyvistä asioista, niin laita viestiä tulemaan. Tekstin ei tarvitse olla pitkä tai viimeisen päälle hiottu. Kirjoittamalla saadaan nuorten asiaa esille! Pientä porkkanaa luvassa myös tekstintuottajille... ;)

Moottorikorvat toivottaa kaikille hyvää Joulua ja onnellista Uutta Vuotta!

Peace out, pysytään kuulolla!

Pikkujoulut Piispalassa 2016

Kuuloliiton nuorten pikkujoulut Piispalassa 11.11.-13.11.2016

Kirjoittanut Joel Ylivuori

Saavuimme noin kahdeksan aikaan iltahämärissä Kannonkoskelle Piispalan lumisiin maisemiin. Osallistujat olivat huonokuuloisia nuoria sekä nuoria aikuisia, niin etelästä kuin pohjoisestakin. Aloitimme viikonlopun iltapalalla jutellen vanhojen ja uusien tuttavuuksien kanssa. Taneli Ojala piti pienen ohjeistuksen viikonlopusta ja toivotti kaikki tervetulleiksi. Loppuilta meni kaverien kanssa jutteluun ja yhteisen ajan viettämiseen. Oli hienoa nähdä, kuinka kaikki olivat innostuneita ja iloisia tavatessaan muita huonokuuloisia.

lauantai

Aamu sarasti ja kello löi kahdeksan ja se tarkoitti, että on aamupalan aika. Piispalan keittiö oli saanut aikaan hyvää puuroa ja leipää, jota kaikki mutustivat tyytyväisinä.

Aamupalan jälkeen siirryimme koulutuskeskukseen, jossa pidettiin aamujumppa. Kun kaikki olivat virkeitä ja energisiä jumpan jälkeen, niin siirryimme sisätiloihin pitämään nuorisotoimikunnan yleiskokousta. 

Yleiskokous meni ripeästi ja saimme uusia innokkaita ``Nutolaisia`` tiimiimme. Kokouksessa myös juteltiin nuorisotoimikunnan tulevaisuudesta ja pyydettiin nuoria kertomaan toiveensa, mitä he haluaisivat nuorisotoimikunnan jatkossa tekevän enemmän. 

Kokouksen loputtua olimme kaikki valmiina menemään lounaalle, jonka piispalan keittiö oli meille taikonut. Lounaan jälkeen saimme pienen levon, josta sitten siirryimme keilahallille ottamaan mittaa keilankaatokyvyistämme. Iloisina keilailun jälkeen aloimme leikkiä lumimiestä ja metsästäjää metsissä. Leikki meni niin, että lumimiehet piiloutuvat metsään ja metsästäjät yrittävät löytää heidät ja lumimiehet yrittävät myös saada yllätettyä metsästäjät ja kumpi kerkeää olalle koskea toista selviää.

Hauskojen leikkien ja mukavan iloisen tunnelman jälkeen siirtyivät halukkaat joulusaunaan peseytymään päivällistä varten. Kaikilla oli hienot vaateet päällä, sillä olimme menossa syömään joulupäivällistä. Keittiö oli tehnyt kinkkua, kalaa ja muita jouluisia ruokia tarjolle. Maittavan päivällisen jälkeen siirryimme viettämään iltaa yhdessä. Olimme jakaneet porukan ryhmiin ja ryhmät vetivät erilaisia hauskoja leikkejä. Yllätyimme kun joulupukki saapui paikalle, sillä yhden sijasta joulupukkeja oli kaksi, hou-pukki ja jou-pukki. Pukit jakoivat lahjat kaikille kilteille nuorille. Loppuilta menikin yhdessä aikaa viettäen ja jutellen.

sunnuntai

Sunnuntai käynnistyi aamupalalla ja aamujumpalla, joka sai kaikkien raajat virkeiksi. Ryhdyimme pakkamaan kamppeitamme valmiiksi lähtöä varten. Vietimme vielä yhteistä aikaa jutellen ja valmistellen lähtöä. Yhdeltätoista oli lounas, jossa taas oli makoisaa ruokaa, eli iso kiitos Piispalan keittiölle ruuista. Lounaan jälkeen hyvästelimme rakkaat ystävämme ja lähdimme kotia päin.

Kiitos kaikille mukana olleille ja Piispalalle myös iso kiitos.

Pikkujoulut 2015

Perjantaina saavuimme puoli kuuden aikaan Partaharjun jylhiin maisemiin viettämään huonokuuloisten nuorten pikkujouluja! Tulijoita oli ympäri suomea ja kaikki saapuivatkin hiukan eri aikaan. Mikä tärkeintä, perillä meitä odotti valmis ruokapöytä, jonka ääreen kokoonnuimme yhteen ja juttelemaan. Illalla vietimme yhdessä aikaa hauskan ohjelman parissa ja toisiin tutustuen.

Tää auto on helmi!

Lauantai aamu alkoi täyttävällä aamupalalla kello 9, josta siirryimme ulko-ohjelman pariin! Pelasimme kaikille tuttuja vauhdikkaita pihapelejä, joilla sai hyvät alkulämmöt tulevaa selfiesuunnistusta varten. Selfiesuunnistuksessa kierretään kartan kanssa rasteja ja otetaan kohteessa puhelimella mahdollisimman hauska selfie. Joukkue joka on ottanut parhaimman selfien voittaa!

Tämän jälkeen nälkä onkin hirmuinen ja taas pääsee nauttimaan Partaharjun loistavasta ruoasta. Kiitos emännille!

Hauskanpidon lisäksi nuorten pikkujouluissa pidettiin nuorisotoimikunnan vuosittainen yleiskokous, jossa valittiin ensivuoden nuorisotoimikunta (Nuto). Kokouksessa äänioikeutettuja olivat alle 30-vuotiaat Kuuloliiton jäsenet. Äänestyksen perusteella valittiin nuorisotoimikuntaan poikkeuksellisesti kuusi henkilöä jatkuvuuden turvaamiseksi. Uusina jäseninä valittiin Matti Huhtinen sekä Pauli Kokkonen. Puheenjohtajana jatkaa Toni Kesti ja vanhoina nutolaisina Johannes Laine, Joel Ylivuori, Roni Tattari ja Jenna Junttila.

Kokouksessa pääsi vaikuttamaan ensivuoden ohjelman suunnitteluun kertomalla mitä mahdollisesti haluaisi tapahtuvan. Loistavia ehdotuksia tuli paljon ja nuto jääkin pohtimaan niiden toteutusta!

Kokouksen jälkeen oli aikaa kahvittelulle ja sählyotteluun valmistautumiseen. Tiukkaa vääntöä puolin ja toisin!

Tiukan ottelun jälkeen olikin mukavaa mennä saunaan ja rohkeimmat kävivät uimassa Partaharjun hyytävässä järvessä.

Seuraavaksi olikin vuorossa jouluateria! Ykköset ylle ja nauttimaan Partaharjun perinteisestä notkuvasta joulupöydästä.

Kokoonnuimme ruokailun jälkeen yhteen iltaohjelman pariin, kesken kaiken yllätykseksi paikalle saapui itse Joulupukki jakamaan lahjoja! Yhdessäolo ja ohjelma jatkuikin koko illan. J

Sunnuntai aamu käynnistyi maittavalla aamupalalla, josta sai voimia aamuohjelmaa varten. Ohjelman jälkeen olikin jo taas nälkä ja ruokailun jälkeen aloimmekin yhteisvoimin siivota ja pakata tavaroita lähtöä varten. KIITOS kaikille mahtavasta viikonlopusta, nähdään taas seuraavissa tapahtumissa!

Mitä? Täh?

Terve taas kaikille! Moottorikorvat-blogi on pitänyt pitkän tauon ja viettänyt hiljaiseloa täällä, mutta olemme saaneet silti paljon aikaan, kuten esimerkiksi...

Uusi ja upea Moottorikorvat esite!

Elämme tiukkoja aikoja, mutta yksi asia pysyy: nimittäin legendaariset pikkujoulut tulevat tänäkin vuonna ja valmistelut ovat hyvässä vauhdissa ja siitä tulee infoa myöhemmin!

Olemme lisäksi tehneet pientä kyselyä meitä askarruttaneessa asiassa. Halusimme tietää miten huonokuuloiset nuoret lapsiperheet tai yksinhuoltajat pärjäävät arjessa lasten kanssa. Kokosimme muutaman kysymyksen ja lähetimme sen muutamalle kyselyn kohderyhmään kuuluvalle perheelle ja saimme mielestämme hyviä vastauksia jotka antavat hyvin osviittaa siitä mitä halusimme tietää. Teitä on varmaan monia samanlaisessa tilanteessa ja uskoisimme että tästä voisi olla hyötyä jollekin esim. vertaistuen muodossa.

Onko lapsesi huonokuuloinen vai kuuleva?

Esikoinen kuuleva, toinen on todennäköisesti myös (korvapoli aika tulossa).

Kuulevaksi on diagnosoitu viimeksi 5-vuotisneuvolatarkastuksessa. Valikoiva kuulo on sitten ihan toinen asia.

Olen 21-vuotias huonokuuloinen YH-äiti. Tyttäreni syntyi tämän vuoden maaliskuun lopulla ja on kuuleva.

3 kuulevaa.

Lapset ovat huonokuuloisia.

Olitko huolissasi ennen lapsen hankintaa siitä, että tuleeko lapsesta myös huonokuuloinen?

Olin huolissani.

En ollut. Olen sinut itseni ja huonokuuloisuuteni kanssa, joten en ajatellut asiaa sillä tavalla, että voisiko kuulovammainen lapsi vaikeuttaa elämää tai asioita. Koska kuulevat vanhempani selvisivät minusta ja veljestäni niin minä selviän omasta lapsestani yhtä hyvin huonokuuloisena. Toki ajatuksia ja toiveita oli siihen suuntaan, ettei lapsesta tulisi huonokuuloista omista lapsuuskokemuksistani johtuen.

En ollut huolissani siitä tuleeko lapsestani huonokuuloinen, sillä olen itse saanut hyvää vertaistukea ja hyviä ystäviä joista olen kiitollinen.

En, koska kuulovammani ei ole periytyvä. Lasten kuulo on kuitenkin tarkistettu korvaklinikalla varmuuden vuoksi.

En ollut huolissani.

Miten arjen askareet sujuvat lapsen kanssa kuulemisen kannalta? (Esim. Miten kuulet lapsen itkun öisin?)

Melko hyvin. Itkuhälyttimen avulla kuulen itkun öisin ja varmuudenvuoksi tärinähälytin käytössä. Suurempia ongelmia ei ole ollut.

Pojan ollessa vauva meillä oli käytössä itkuhälytin, jonka avulla heräsin öisin hyssyttelemään itkevää vauvaa. Kun lapsi täytti neljän ja infektioastmakohtaukset laantuivat niin palautin itkuhälyttimen takaisin kuulokeskukseen. Poika tulee luokseni hädän tullessa ja voin sanoa omasta kokemuksestani, että äidin vaisto on niin voimakas, että herättää silloin kun lapsi oksentaa omassa huoneessaan. Olemme myös opetelleet, miten kanssani puhutaan ja poika puhuu yleensäkin hyvin selkeästi kaikki sanat. Kuulen toki väärin ajoittain ja poika toistaa asiansa uudestaan, kunnes meillä on yhteisymmärrys.

Arki lapsen kanssa sujuu mainiosti. Minulla on vasemmassa korvassa kuulokoje ja kuulen myös ilman sitä mutta hieman huonommin. Esim. öisin jos nukun kuulevalla korvalla eli oikea korva tyynyä vasten niin en heti välttämättä reagoi vauvan itkuun vaan vauva saattaa huutaa jonkun aikaa (ei kuitenkaan kauaa) kunnes havahdun siihen.

Vauvaa 5 kk varten on Lisan itkuhälytin, mutta vauva nukkuu perhepedissä, joten yleensä herään ennen kuin itkuhälytin ehtii reagoida. Jos en satu heräämään itkuhälyttimeenkään niin mies(kuuleva) tönäisee hereille.

Itkut öisin kuullaan itkuhälyttimen kautta, arki sujuu jatkuvalla puheentoistolla.

Käytättekö lapsen kanssa kommunikoidessa viittomakieltä?

Tukiviittomia käytämme silloin tällöin.

Ei käytetä. En ole itsekkään käyttänyt nuoruusaikojen jälkeen kuin harvoin esim. työn merkeissä (kehitysvammainen potilas joka käyttää mm. tukiviittomia). Joitain viittomia kyllä olen opettanut lapselle lapsen oman kiinnostuksen mukaisesti. Olen ehdottanut veljelleni (viittomakielinen), että opettaisi siskonpojalleen viittomista.

Suunnitelmissa olisi opettaa tyttärelleni hieman viittomakieltä, sillä osa kavereistani mukaan lukien yksi tyttäreni kummitädeistä käyttää viittomakieltä.

En käytä, kun en ole jaksanut opettaa (olen myös itse unohtanut melkein kaikki viittomat). Erityisesti saunassa olisi hyvä apu. Viittomankielen opetus olisi kiva, mutta pitäisi itse maksaa.

Emme käytä viittomia ainakaan vielä, lasten äidinkieli on ensisijaisesti Suomi. 

Millaisia apuvälineitä olet saanut arkeenne huonokuuloisuuden vuoksi? (Jos kyllä niin mistä?)

Tärinäitkuhälyttimen, jostain kuulopaikasta lainassa.

Bellman Visit hälytinjärjestelmä (sis. herätyskello, ovikello, palohälytin) ja ShakeAwake-matkaherätyskello sekä kuulokojeet. Kaikki HUS:n kuulokeskuksesta.

Apuvälineitä meillä ei tällä hetkellä ole, mutta olisi kiva tietää mitä vaihtoehtoja olisi meidän kohdallemme.

Aktiivikäytössä on vain kuulokeskuksesta saatu Lisa itkuhälytin. Herätyskello, palo- ja ovikellohälytin pölyttyvät varastossa. TV:n induktiosilmukoita on kaksi, toinen itse ostettu ja toinen kuulokeskuksesta saatu. Yleensä käytän itseostettua, on modernimpi. iPhonessa käytän välillä bluetooth induktiokuuntelua, tämän on mies tilannut muistaakseni eBaysta.

Apuvälineinä on kuulokojeet, jatkossa tulee induktiosilmukka olohuoneeseen. 

Miten huonokuuloisuutesi on mielestäsi vaikuttanut lapseen?

Esikoinen menettää usein hermonsa jatkuvasta "mitä?" Kyselystä. Muuta en ole huomannut.

Ehkä hänestä on tullut suvaitsevaisempi lapsi verrattuna sellaisiin joilla ei ole omakohtaista kokemusta läheisen vammasta. Poika on ainakin oppinut, että ihmiset ovat erilaisia eikä näin ollen juurikaan osoittele ns. erilaisia ihmisiä kaupungillakaan. Hän toki kysyy miksi joku ihminen on pyörätuolissa tai on kasvoistaan poikkeava tavallisen näköisestä ihmisestä. Olen muistuttanut, että on erilaisia ihmisiä ja erilaisia vammoja tai jopa sairauksia ja muistutan omasta huonokuuloisuudesta ja kerron, että kaikki ovat tasa-arvoisia, vaikka on erilaisia ihmisiä.

Esim. kadulla liikeenteen melu on niin kova, etten kuule, jos lapsi puhuu. Harmittaa, koska juuri lenkillä ym. olisi aikaa jutella päivän tapahtumista, mutta nyt täytyy aina sanoa, että muistatkos ettei äiti kuule ulkona, jutellaan myöhemmin.

Rajoittaako huonokuuloisuus elämistä lapsen kanssa?

Rajoittaa koska en uskalla lähteä esim. Muskariin lapsen kanssa ilman että joku on mukana ja harvoin ketään saa mukaan.

Ei rajoita. Oma kuulovammani on opettanut minulle ja pojalle omat toimintatapamme, joilla pärjäämme yhdessä. Siihen kasvetaan.

Huonokuuloisuuteni ei ole tähän mennessä mielestäni vaikuttanut mitenkään elämäämme enkä koe sen rajoittavan elämistä lapsen kanssa.

Ei rajoita. Emme käy uimahallissa, koska en kuule siellä, mutta tuskin kävisimme muutenkaan koska inhoan suomen kylmiä uima-allasvesiä. Ulkomailla uimme kyllä paljon. Olisi mahtavaa, jos keksittäisi vedenpitävä kuulokoje!

Huonokuuloisuus on voinut vaikuttaa väärinymmärryksiin lapsen sekä aikuisen taholta. Kuulo ei kuitenkaan rajoita elämää. 

Koetko että saat tarpeeksi tukea arkeen ja uskotko että olet saanut tarpeeksi tietoa mahdollisista asioista joista voisit saada tukea arkeen lapsen kanssa? (Esim. Kotipalvelu)

Tietoa en ole saanut mistään ollenkaan enkä ole sitä osannut/tajunnut vaatiakaan.

En ole kuullutkaan esim. kotipalvelun mahdollisuudesta esim. minun ja lapseni tapauksessa. Vertaistukea minulla ei juuri ole kuin pari hyvää ystävää joita näemme todella harvoin.

Koen saavani tarpeeksi tukea arkeen ja ylipäätään sillä minulla on läheinen perhe ja ystävät jotka tukevat minua.

Se kirveltää, ettemme ole saaneet viittomankielen opetusta, olisi todella mahtava apu arkeen jos esim. saunassa lapset voisivat viittoa. Muutoin emme apua edes kaipaa.

Tukipalveluina meillä on integroitu päiväkotiryhmä ja puheterapeutti. Lisäksi tietenkin kuulonhuolto palvelut. 

Kaipaatko vertaistukea muilta samanlaisessa tilanteessa olevilta huonokuuloisilta perheiltä?

Kaipaan!

Riippuu minkälaisesta vertaistuesta on kysymys. Voisin olla kiinnostunut kyllä, jos niistä saa informaatiota jostakin.

Olisi kiva nähdä/tutustua muihin samanlaisessa tilanteessa oleviin perheisiin.

Olen oppinut pärjäämään omillani enkä osaa oikeastaan kaivata vertaistukea. Tuskin siitä kuitenkaan haittaakaan olisi. Tunnen muutamia huonokuuloisia nuoria äitejä, mutta harvoin puhumme huonokuuloisuudesta. Korkeintaan vertaillaan kuulokojeita. Kiinnostaisi tietää millaisia arjen haasteita toisilla on lasten kanssa kuulemiseen liittyen.

En varsinaisesti ole vielä kaivannut perhe vertaistukea, ehkä sitten kun lapset kasvavat ja alkavat itse kaivata samassa tilanteessa olevia kavereita.

Mitä haluaisit sanoa muille nuorille huonokuuloisille äideille?

Opetelkaa itsellenne parhaat selviytymistapanne lapsenne kanssa. Ei ole yhtä ainoaa ja oikeaa tapaa selvitä arjesta huonokuuloisena lapsen kanssa.

Kuulemisiin!


Pysykäähän siis kuulolla jatkossakin ja rohkeasti meihin yhteyttä ihan missä asiassa vain!

Videokooste Vuokatin reissusta!

Nyt on viimein tarjolla videomateriaalia laskettelutapahtumasta. Olkaa hyvät!

Huonokuuloisten laskettelutapahtuma 2015

Laskettelutapahtuma huonokuuloisille nuorille!

Tänävuonna laskettelutapahtuma on päätetty järjestää Vuokatin Lomakoti Kuuselassa. Tapahtuman tarkoituksena on nauttia yhdessäolosta, vertaisseurasta, sekä halutessaan laskettelusta.

Torstai:

Mahduimme kaikki olohuoneeseen hyvin.

Allekirjoittanut heräsi kello 5 aamulla, koska paikalla piti olla ensimmäisten joukossa. Ajomatka helsingistä vuokattiin kesti pitkään, mutta siitä selvittiin hyvin ja autossa oli hyvä tunnelma!

Ihmiset saapuivat mökille eripuolilta suomea pitkin iltaa ja myöhäisimmät matkalaiset saapuivat puolen yön jälkeen. 

Tilaa riitti ja olohuone oli tarpeaksi iso meille kaikille. Aikaisempana vuonna olimme majoittautuneita Vuokatin Aatelissa, mutta tänä vuonna emme valitettavasti kerenneet varata sitä ajoissa. Toivottavasti ensivuonna on enemmän varausaikaa.

                                              

Kaikista on mukavaa, kun saa nähdä taas vanhoja tuttuja ja tutustua uusiin ihmisiin. Siitä se unohtumaton loma alkaa. Ilta meneekin rennosti jutellessa ja saunoessa!

Perjantaina on aikainen herätys niille jotka hinkuvat mäkeen, toivottavasti on hyvä rinnesää!

Perjantai:

Aamu lähti käyntiin mukavan rauhallisissa merkeissä, aamupalalla oli muutama väsynyt matkustaja ja reippaita rinteeseen lähtijöitä oli tälläkertaa vain kaksi.Aamiaisvuoroja ei varsinaisesti ollut, vaan jokainen teki oman aamupalansa, mikä sopi oikein hyvin, koska osa lähti aikaisin rinteisiin ja osa jäi nukkumaan mökille ja ottamaan rennosti.

Ei anneta huonon sään haitata laskemista.

Satoi ja paistoi, niin että kun huomasit auringon pilkistävän niin ei siinä ehtinyt mitään auringon pilkahdusta kuvata kun se oli jo taas pilvessä. Muutama muukin laskija pääsi rinteeseen puolenpäivän jälkeen. Rinteessä tihkuva räntä/vesi vaikeutti laskemista, koska suksi ei luistanut. Mäet eivät olleet täydessä loistossaan, koska lumi oli painavaa ja märkää. Silti oli todella kivaa olla taas laskettelemassa!

Kello 15.00 kokoonnuimme ryminällä kaikki Vuokatin rinteiden ala-asemalle, jossa sijaitsee Alakatti rinneravintola, jossa meillä oli noutopöytä. Ruoka oli loistavaa ja miten helppoa oli saada ryhmärämä ruokittua nopeasti ja sujuvasti. Tässä säästi aikaa ja harmaita hiuksia!

Lounaan jälkeen aamun laskijat siirtyivät mökille ja iltapäivälaskijat jäivät rinteeseen. He laskivat lähes tappiin asti. Mökillä katsottiin Kärpät - JYP ottelu jossa poikien iloksi Kärpät voittivat 5-4.

Maukkaan iltapalan jälkeen oli lämmin sauna ja vapaata keskustelua aina pikkutunneille asti.

 Lauantai:

Rinteet hyvässä kunnossa heti aamusta.

Huikea rinneravintola RIPA'S

Aamuvarhain ensimmäinen aamuvirkku pisteli aamupalat napaansa ja lähti kohti rinteitä. Muut jäivät nukkumaan vielä sikeästi. Tällä kertaa ei muita rinteeseen lähtijöitä ollut. Aurinko oli jo kirkkaana ja lätäköissä rapsakka pinta yöviileyden jäljiltä. 

Rinteeseen kun ennätti niin tuolihissit eivät vielä edes pyörineet, mutta ankkuri-hissi oli jo käynnissä joten huipulle vaan ja vauhdilla. Niin valoisaa, kaunista ja lumista. Siitä lähtee käyntiin Vuokatin hupelluspäivät vol 2. 

Myöhemmin pari väsynyttä moottorikorvaa saatiin lisää rinteisiin, kunnes heidän lisäksi yksi uninen pyysi aamuvirkkua hakemaan hänetkin rinteeseen.

GoPro kameralla kuvattiin taas samalla kun lasketeltiin ja lautailtiin. Laskuja ja maisemia saatiin hyvin kuvattua ylös ja ne ilmestyvät tänne blogiin pian, joten seuratkaa tarkasti! Välillä kävimme huilaamassa rinnekahviloissa, Alakatissa maistui pieni hiukopala ja huipulla oleva Ripa's tarjoaa erinomaista musiikkia ja kuumaa kaakaota. Tänään rinteet olivat huomattavasti paremmassa kunnossa kuin eilen ja se ainakin näkyi vauhdissa.

Tuolihissin auettua oli loistava sää!

Keväthanget!

Matkalla rinneravintolaan juomaan kuumat kaakaot.

Sitten olikin jo lounas ja keräännyimme kaikki kello 15.00 Alakatin noutopöytään. Ruoka oli todella hyvää ja kaikki saivat vatsansa täyteen. Edelleen olemme sitä mieltä että tämä järjestely oli todella toimiva! Taas säästimme aikaa ja oli todella mukavaa. 

Hupeltajat lähtivät takaisin rinteeseen ja osa laski melkein tappiin asti ja loput ihan viimiseen asti. Muu porukka palasi mökille illanviettoon lounaan jälkeen. 

Hurja Tubing putki

Hurjapäisimmät lähtivät kokeilemaan tubingia, jossa lasketaan kumirenkaalla half-pipeä alas. Video- ja kuvamateriaalia tulee myöhemmin!

Kovaa vauhtia Tubing mäkeä alas!

Kaikki jonottavat malttamattomina ratavuoroja

Keilat kaatuu!

Illalla olikin tiedossa keilausta. 4 rataa varattu koko porukalle klo: 20.00. Kun paikalle päästiin ja tiskillä kerrottiin että järjestelmässä on virhe, oli varannut meille vain 2 rataa ja siinäkös sitten ihmeteltiin että mitä tehdään. Meitä oli 15 henkeä, saimme sitten sovittua että kahdella radalla pelataan, 8 henkilöä toisessa ja 7 toisessa. Saimme vielä pidennetyn peliajan, eli kaksi rataa ja kaksi tuntia peliaikaa.

Saimme hyvää asiakaspalvelua ja virheestä huolimatta jäi positiivinen kuva keilauksesta. Oli todella mukavaa että kaikki olivat saman saarekkeen sisällä keilaamassa, samalla radalla kun on monta heittäjää niin ehtii hyvin seurustelemaan muiden kanssa aina vuorojen välissä. Porukassa oli melkoisia heittäjiä ja pisteetkin olivat sitä luokkaa. Aikakin vaikutti olevan toimiva, riittävä ja sopiva.

Kaksi ihanaa tyttöä jotka eivät halunneet keilaamaan, olivat tehneet meille iltapalan valmiiksi. Eli keilauksesta kun saavuimme mökille, oli ruoka odottamassa ottajiaan. Niin nälkäiset nuoret saivat syödäkseen ja sitten oli hyvä aloittaa rentoutuminen mökillä ja seurustella muiden huonokuuloisten kanssa vertaistuen muodossa.

Sunnuntai:

Aurinko taas yritti herätellä ihmisiä aamuvarhain. Yksi toisensa jälkeen unikekoja vaappui aamupalalle ja valmistautuivat tavaroiden pakkaamiseen sekä majoitustilan siivoamiseen. Siivoustehtävät jaettiin ja autot pakattiin, haikeat olivat tunnelmat. Osa lähtikin jo ennen mökin luovutusta ja kunnes saatiin mökki kuntoon, oli meille lounas taas Alakatissa. Hurautimme porukalla sinne syömään lähtöateriaa ja siitä sitten lähdettiin kotimatkalle eripuolille suomea.

Eikä siinä vielä kaikki, nimittäin kaksi reippailijaa jäivät vielä sunnuntaiksi rinteeseen ja päättivät vielä yhdeksi yöksi majoittua hotelliin. Mikäs sen mukavampaa kuin pääsiäinen aurinkoisessa Vuokatissa!

IFHOHYP Study Session 17.–22.11.

Julia oli mukana huonokuuloisten nuorten kansainvälisen organisaation järjestämässä Study Sessionissa 17.-22.11. Ranskassa ja lupasi kertoa matkastaan.

IFHOHYP, eli huonokuuloisten nuorten kansainävälinen organisaatio, järjesti Study Sessionin 17.-22.11. Ranskassa, Strasbourgissa ja lisäksi samassa paikassa pidettiin heti perään 23. päivä AGM (annual general meeting), eli järjestön vuosittainen kokous. Meitä suomalaisia mukana oli kolme: Jenna, Anniina ja minä (Julia). Majoituimme European Youth Centerin Strasbourgin yksikössä, jossa oli kätevästi kaikki majoitus-, kokous-, ruokailu-, sekä hengailutilat samassa rakennuksessa. Taisimmekin saapumisen jälkeen hengittää ulkoilmaa ensi kerran vasta kolmantena päivänä. (Ranskassa aurinko paistoi marraskuussakin, aika hullua!)

Paikalla oli yhteensä 33 osanottajaa 14 eri maasta: Italiasta, Alankomaista, Turkista, Tunisiasta, Espanjasta, Armeniasta, Romaniasta, Tsekeistä, Kanadasta, Venäjältä, Puolasta, Saksasta, Ruotsista ja Suomesta. Kommunikointikielenä oli englanti, joka alkujännäilyistä huolimatta sujuikin hyvin! Siitäkin huolimatta, että vaikeuttamassa oli monet erilaiset aksentit, vaihtelevat englanninkielentaidot ja vielä huonokuuloisuuskin. Ilmapiiri oli ihan huippu ja jos ei puheesta saanutkaan selvää, ei kommunikaatio loppunut siihen, vaan otettiin avuksi puhelin tai paperia ja kynä, tai ihan vain elekieli. Näillä sekä kärsivällisyydellä keskustelu onnistui myös kokonaan viittomakielellä viestivien kanssa, ryhmätehtävistäkin suoriuduttiin ilman tulkkeja! Opetustilanteissa apuna oli kirjoitustulkit, jotka kirjoittivat kaiken puhutun tekstiksi, jota pystyi seuraamaan salin seinältä aina, jos jotain meni ohi. Lisäksi myös kansainvälisen viittomakielen tulkit tulkkasivat kaiken viittomakielelle.

Study sessionin aiheena oli ”Tune up your organisation: Fight for your rights” ja opimmekin järjestön toiminnan kehittämisestä, projektien suunnittelemisesta ja toteuttamisesta, rahoittamisesta ja muusta vierailevien luennoitsijoiden opetuksen sekä pienryhmätehtävien avulla. Lisäksi tutustuttiin No hate speech/Ei vihapuheelle-kampanjaan ja tehtiin omatkin videomme huonokuuloisuudesta! Ainakin itse koen oppineeni tosi paljon viikon aikana, vaikka ennen sitä mietinkin vähän, että onkohan tää sittenkään ihan mun juttu, kun enhän edes tiedä järjestöissä toimimisesta mitään! Jälkeenpäin kuitenkin jäi superhyvät fiilikset ja tuntuu, että minähän voin tehdä vaikka mitä!

Varsinaisen aiheen lisäksi tutustuttiin myös muiden maiden huonokuuloisten tilanteisiin ja sielläkin tuli esille ihan uusia juttuja. Sanonta ”on lottovoitto syntyä Suomeen” tuli vahvistettua todeksi useita kertoja viikon aikana, kun kuuli juttuja vaikkapa kalliista kuulolaitteista, jotka useimmissa maissa joutuu itse maksamaan (ja joihin etenkin köyhemmissä maissa ei kaikilla ole välttämättä varaa) tai maksullisista tulkkipalveluista, mikä vaikeuttaa huomattavasti joidenkin huonokuuloisten ja kuurojen koulunkäyntiä. Ja tiesittekö muuten, että Kuuloliitto ei ole Suomen ainoa huonokuuloisten järjestö, vaan suomenruotsalaisilla on oma aktiivinen järjestönsä (Svenska hörselförbundet r.f.)?

Ihan koko viikkoa ei sentään vietetty samassa tilassa kököttäen (aika suuri osa silti), vaan meillä oli kaksi vapaailtaa, joina pääsimme käymään myös Strasbourgin keskustassa kiertelemässä nähtävyyksiä, ostelemassa matkamuistoja ja ihan vain ihastelemassa kaunista kaupunkia. Makumatkoille pääsimme myös kahvitauoilla, joissa tarjolla oli aina vuoroin kunkin maan omia herkkuja. Suomesta vietiin pullaa, ruisleipää, salmiakkia ja suklaata. Salmiakit pyöri pöydällä vielä muutaman päivän päästäkin, mutta loppujen lopuksi kaikki meni silti!

Study Sessionin jälkeen sunnuntaina oli vielä AGM, jossa valittiin IFHOHYP:lle uusi hallitus ja suunniteltiin seuraavaa vuotta.

Kaiken kaikkiaan viikko oli ihan superkiva kokemus! Suosittelen ehdottomasti muillekin kansainvälisestä toiminnasta kiinnostuneille mukaan lähtemistä. Study sessioneita järjestetään n. 2 vuoden välein, mutta lisäksi IFHOHYP järjestää muitakin juttuja, kuten kesäleirejä ja vuosittaisen tapaamisen eli AGM:n.

Lopuksi videot No hate speech-kampanjaan: http://www.ifhohyp.org/?p=705